<?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?>
<!-- generator="FeedCreator 1.7.2" -->
<rss version="2.0">
	<channel>
		<title>Joomla! powered Site</title>
		<description>Joomla! site syndication</description>
		<link>http://www.kultainfo.com</link>
		<lastBuildDate>Mon, 06 Sep 2010 16:51:19 +0100</lastBuildDate>
		<generator>FeedCreator 1.7.2</generator>
		<image>
			<url>http://www.kultainfo.com/images/M_images/joomla_rss.png</url>
			<title>Powered by Joomla!</title>
			<link>http://www.kultainfo.com</link>
			<description>Joomla! site syndication</description>
		</image>
		<item>
			<title>3.9.2010 Valtion velkakirjat muodostavat finanssikuplan joka puhkeaa</title>
			<link>http://www.kultainfo.com/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=232&amp;Itemid=53</link>
			<description>
Talousuutisia lukemalla on viiime p&amp;auml;ivin&amp;auml; saanut tuskin edes tiet&amp;auml;&amp;auml;, mik&amp;auml; talouden tila on nyt, saatikka sitten parin vuoden p&amp;auml;&amp;auml;st&amp;auml;. Suomen taloudesta ennustetaan uuden talouskasvun alkua (http://www.uusisuomi.fi/raha/100560-kaanne-tuli-nain-suomi-nousee)  tai jatkuvaa ep&amp;auml;varmuutta (http://www.uusisuomi.fi/raha/100632-imf-suomelle-kova-kolaus-%E2%80%9Derittain-epavarma-ennuste%E2%80%9D) .Samoin esimerkiksi Yhdysvallat, jonka v&amp;auml;h&amp;auml;n aikaa sitten uutisoitiin p&amp;auml;&amp;auml;sseen pois lamasta, onkin nyt ehk&amp;auml; huonoimmassa (http://www.lewrockwell.com/wenzel/wenzel20.1.html)  talouden suhdanteessa  (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article495565.ece) koko laman aikana. Toisaalta Saksa julkaisee siedett&amp;auml;vi&amp;auml; kasvulukuja (http://stefanmikarlsson.blogspot.com/2010/08/nice-try.html) , ja kansainv&amp;auml;linen huomio keskittyy siihen. T&amp;auml;llaisella uuden kasvun ennustelulla on oma funktionsa: se est&amp;auml;&amp;auml; ihmisi&amp;auml; ajattelemasta, ett&amp;auml; uutta kasvua ei aivan automaattisesti tulekaan, vaan lama jatkuu, kunnes lamaan johtaneesta k&amp;auml;ytt&amp;auml;ytymisest&amp;auml; luovutaan.


Yhdysvalloissa on selv&amp;auml;, ett&amp;auml; talouskasvua n&amp;auml;ytti olevan vain koska valtio aikaansai elvytyksen finanssimarkkinoilla ja alij&amp;auml;&amp;auml;m&amp;auml;isell&amp;auml; valtiontaloudella. Rahaa jaettiin ja jotkut k&amp;auml;yttiv&amp;auml;t sen. Talouselvytyksen ajatus perustuu k&amp;auml;sitykseen, ett&amp;auml; valtiolla on k&amp;auml;ytett&amp;auml;viss&amp;auml;&amp;auml;n joitakin tavallisen talouden ulkopuolisia resursseja, jotka se voi valjastaa vaikeassa taloustilanteessa, saaden taas asiat sujumaan normaalisti. Valitettavasti t&amp;auml;m&amp;auml; k&amp;auml;sitys ei ole tosi. Valtio voi kuluttaa vain sen, mit&amp;auml; se verottaa, tai se voi hakea rahoitusta velkakirjoilla tai luomalla uutta rahaa. Kaikki n&amp;auml;m&amp;auml; viev&amp;auml;t resursseja joltakin mahdollisesti tuottavalta taloudelliselta toiminnalta. Eli mit&amp;auml; v&amp;auml;hemm&amp;auml;n valtio kuluttaa, sit&amp;auml; nopeampaa on lamasta elpyminen.


K&amp;auml;sityst&amp;auml; valtion kyvyst&amp;auml; elvytt&amp;auml;&amp;auml; taloutta voidaankin nyky&amp;auml;&amp;auml;n kutsua suurimmaksi finanssikuplaksi (http://citywire.co.uk/wealth-manager/doctor-doom-us-treasuries-now-the-mother-of-all-bubbles/a426442) , jota koskaan on ollut. Samoin kuin 90-luvun lopulla internet-osakkeista maksettiin mit&amp;auml; vain, tai 2000-luvulla monissa maissa uskottiin asuntojen hintojen aina vain nousevan, niin nyt uskotaan valtioiden selviytyv&amp;auml;n taloudellisista velvoitteista, jotka ovat monta kertaa suurempia (index.php?option=com_content task=view id=231 Itemid=1)  kuin koko kansantalous. Velkakirjoja ostaneille sijoittajille tai el&amp;auml;kkeit&amp;auml; odottaville kansalaisille koituvat tappiot ovat todella valtavia. 


Eli mit&amp;auml; p&amp;ouml;rssikursseille tai asuntojen hinnoille tapahtuu muutaman vuoden sis&amp;auml;ll&amp;auml;, on lopulta kokonaisuuden kannalta aika merkitykset&amp;ouml;nt&amp;auml;. Taitava spekulantti voi toki tehd&amp;auml; hyv&amp;auml;t voitot. Lopullinen lama n&amp;auml;hd&amp;auml;&amp;auml;n vasta, kun luottamus valtioiden velkakirjoihin ja nykyiseen finanssij&amp;auml;rjestelm&amp;auml;&amp;auml;n on romahtanut. T&amp;auml;m&amp;auml;n j&amp;auml;lkeen voimme kenties rakentaa jotain uutta kest&amp;auml;v&amp;auml;mm&amp;auml;lle perustalle. Siihen asti tavallisen s&amp;auml;&amp;auml;st&amp;auml;j&amp;auml;n turvasatama s&amp;auml;&amp;auml;st&amp;ouml;ille (index.php?option=com_content task=view id=230 Itemid=1)  on kulta (ja muut jalometallit) 


 

</description>
			<category>Kirjoitukset - Pääkirjoitukset</category>
			<pubDate>Fri, 03 Sep 2010 09:02:51 +0100</pubDate>
		</item>
		<item>
			<title>26.8.2010 Morgan Stanleyn raportti valtioiden maksukyvyttömyydestä</title>
			<link>http://www.kultainfo.com/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=231&amp;Itemid=55</link>
			<description>
Edelliseen liittyen, t&amp;auml;ss&amp;auml;  (http://www.economicpolicyjournal.com/2010/08/full-incredible-dimensions-of-sovereign.html) luettavana investointipankki Morgan Stanleyn raportti l&amp;auml;nsimaisten valtioiden maksukyvytt&amp;ouml;myydest&amp;auml;. Kaikki merkitt&amp;auml;v&amp;auml;t valtiot ovat teknisesti maksukyvytt&amp;ouml;mi&amp;auml;: jotkut enemm&amp;auml;n, jotkut v&amp;auml;hemm&amp;auml;n. T&amp;auml;rke&amp;auml; kysymys on tietysti, mit&amp;auml; velvoitteitaan valtiot j&amp;auml;tt&amp;auml;v&amp;auml;t maksamatta: el&amp;auml;kkeet vai lainat. Verojen nostaminen ei ainakaan Euroopan maissa ole vaihtoehto tulojen lis&amp;auml;&amp;auml;miseksi, kun veroaste on jo niin korkea.


 

</description>
			<category>Kirjoitukset - Blogi &amp; poimitut</category>
			<pubDate>Thu, 26 Aug 2010 17:39:32 +0100</pubDate>
		</item>
		<item>
			<title>26.8.2010 Sijoittajan turvasatama: kulta vs. valtion velkakirjat</title>
			<link>http://www.kultainfo.com/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=230&amp;Itemid=53</link>
			<description>
Eilen talousuutisissa kerrrottiin kullan kysynn&amp;auml;n kasvaneen t&amp;auml;m&amp;auml;n vuoden toisella vuosinelj&amp;auml;nneksell&amp;auml; (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article491576.ece) . Kultateollisuutta edustavavn World Gold Council kertoi, ett&amp;auml; kullan kysynt&amp;auml; sijoituskohteena on selv&amp;auml;sti kasvussa. Kulta on viime vuosina saanut julkisuutta tavallisena sijoituskohteena, osana hajautettua salkkua, eik&amp;auml; vain kriisiaikojen h&amp;auml;t&amp;auml;varana.


Useimpien sijoittajien mielest&amp;auml; emme varmaankaan el&amp;auml; kriisiaikoja t&amp;auml;ll&amp;auml; hetkell&amp;auml;. Kuitenkin varsinkin amerikkalaiset p&amp;ouml;rssisijoittajat  tuntevat ep&amp;auml;varmuutta (http://www.marketwatch.com/story/market-indicators-point-to-new-dangers-2010-08-26) , ja monet vet&amp;auml;ytyv&amp;auml;t kokonaan sijoituksista osakkeisiin. Turvasatamana toimivat t&amp;auml;ll&amp;ouml;in velkakirjat. T&amp;auml;ll&amp;auml; videolla (http://www.youtube.com/watch?v=ay0EvFzpYfI)  Peter Schiff ja Marc Faber keskustelevat Yhdysvaltain valtion velkaantumisesta ja siit&amp;auml;, kuinka hyvin sijoittajat voivat toivoa saavansa edes rahat takaisin sijoituksestaan.Lyhyesti sanottuna: valtion velkakirjat ovat t&amp;auml;ll&amp;auml; hetkell&amp;auml; maailman suurin finanssikupla, suurempi kuin Yhdysvaltain asuntoluottokupla tai vuosituhannen vaihteen IT-kupla. Kun luottamus valtioiden maksukykyyn romahtaa, maailman finanssij&amp;auml;rjestelm&amp;auml;ll&amp;auml; ei ole en&amp;auml;&amp;auml; perustaa. Silloin seuraa varsinainen talouskriisi. 


Kulta ja jalometallit ovat tavalliselle s&amp;auml;&amp;auml;st&amp;auml;j&amp;auml;lle yksinkertaisin tapa varmistaa, ett&amp;auml; s&amp;auml;&amp;auml;st&amp;ouml;t edes s&amp;auml;ilytt&amp;auml;v&amp;auml;t arvonsa. 


 

</description>
			<category>Kirjoitukset - Pääkirjoitukset</category>
			<pubDate>Thu, 26 Aug 2010 10:12:33 +0100</pubDate>
		</item>
		<item>
			<title>12.8.2010 Kullan eilinen hintapiikki Goldman Sachsin ansiota</title>
			<link>http://www.kultainfo.com/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=229&amp;Itemid=55</link>
			<description>
Kuuluisa investointipankki Goldman Sachs julkaisi eilen raportin (http://www.zerohedge.com/article/goldman-goes-goo-goo-gold-gold-market-poised-rally-us-real-rates-head-lower) , jossa kullan hinnan ennustettiin nousevan 1300 dollariin unssilta. Kullan hinta nousikin eilen voimakkaasti, ilmeisesti koska Goldman Sachsin mielipidett&amp;auml; arvostetaan niin. Raporttia kommentoinut Zero Hedge -blogin pit&amp;auml;j&amp;auml; on niin sanottu kontraarinen sijoittaja, luottaa voittoihin silloin kuin sijoittaa enemmist&amp;ouml;n mielipidett&amp;auml; vastaan. H&amp;auml;nen mielest&amp;auml;&amp;auml;n GS-raportti on merkki siit&amp;auml;, ett&amp;auml; kullan hinta pikemminkin laskee l&amp;auml;hitulevaisuudessa. Suuret pankit aikovat nyt myyd&amp;auml; kultaa.


Pidemm&amp;auml;ll&amp;auml; t&amp;auml;ht&amp;auml;imell&amp;auml; kullan hinnalle positiivinen uutinen  (http://www.bloomberg.com/news/2010-08-03/china-to-further-open-local-gold-market-improve-tax-policies-pboc-says.html) on kiinalaisten pankkien toimet kultasijoitusten kanssa. Kiina aikoo helpottaa kansalaisilleen sijoitusten tekemist&amp;auml; kultaan, ja kiinalaiset pankit ovat ostaneet kullan tuotantoyhti&amp;ouml;it&amp;auml;. Kiina n&amp;auml;ytt&amp;auml;&amp;auml; virallisella tasolla harkitsevan kullan osuuden kasvattamista keskuspankkireserveiss&amp;auml;. T&amp;auml;m&amp;auml; tarkoittaa, ett&amp;auml; Kiinan markkinat (Intian markkinoiden kanssa) takaavat kullan hinnalle jonkinlaisen pohjan markkinoiden heilahdellessa. Esimerkiksi sijoitusasiantuntija Marc Faber on sanonut, ettei kullan hinta en&amp;auml;&amp;auml; laske alle 1000 dollarin unssilta. 


 

</description>
			<category>Kirjoitukset - Blogi &amp; poimitut</category>
			<pubDate>Thu, 12 Aug 2010 08:53:50 +0100</pubDate>
		</item>
		<item>
			<title>14.8.2010 &quot;Spengler&quot;: Saksan ja Venäjän liitto määrittää Euroopan tulevaisuuden</title>
			<link>http://www.kultainfo.com/index.php?option=com_content&amp;task=view&amp;id=228&amp;Itemid=55</link>
			<description>
T&amp;auml;ss&amp;auml; seuraa k&amp;auml;&amp;auml;nn&amp;ouml;s nimimerkki Spenglerin (David P. Goldman) artikkelista  PIIGS to the Slaughter , julkaistu Asia Times Onlinessa 21. hein&amp;auml;kuuta 2010.


Nyt kun taloudellinen tilanne l&amp;auml;nsimaissa tulee pysym&amp;auml;&amp;auml;n huonona viel&amp;auml; pitk&amp;auml;&amp;auml;n, on niiden, jotka ovat kiinnostuneet kullasta spekulatiivisena sijoituksena s&amp;auml;ilytt&amp;auml;m&amp;auml;&amp;auml;n varallisuus huonojen aikoijen yli, syyt&amp;auml; my&amp;ouml;s mietti&amp;auml;, mik&amp;auml; on seuraava aito talouskasvun vaihe, jolloin kullasta kannattaa luopua ja vaihtaa tuottaviin sijoituksiin, kuten osakkeisiin. T&amp;auml;ss&amp;auml; artikkelissa ehdotetaan, ett&amp;auml; Suomen l&amp;auml;hialueiden talouskasvu perustuu jatkossa kolmelle tekij&amp;auml;lle: saksalaiseen tekniikkaan, Ven&amp;auml;j&amp;auml;n luonnonvaroihin ja turkkilaiseen ty&amp;ouml;voimaan. Suomen taloudella on hyv&amp;auml;t mahdollisuudet olla osallisena sek&amp;auml; saksalaisesta tekniikan ett&amp;auml; Ven&amp;auml;j&amp;auml;n luonnonvarojen hy&amp;ouml;dynt&amp;auml;misess&amp;auml;, mink&amp;auml; vuoksi Kultainfossa katsoimme, ett&amp;auml; oli syyt&amp;auml; k&amp;auml;&amp;auml;nt&amp;auml;&amp;auml; t&amp;auml;m&amp;auml; kirjoitus Suomeksi. Kyseess&amp;auml; on tietenkin vain yksi mahdollinen skenaario tulevaisuudesta, mutta sen esitt&amp;auml;j&amp;auml; on oudosta nimimerkist&amp;auml;&amp;auml;n huolimatta arvostettu geopolitiikan kommentoija.


------------------------ 


 

</description>
			<category>Kirjoitukset - Blogi &amp; poimitut</category>
			<pubDate>Fri, 30 Jul 2010 22:25:21 +0100</pubDate>
		</item>
	</channel>
</rss>
