Kun kullan hinta nousee joka päivä, vanhat gold bug -veteraanit ovat ihmeissään, että näinkö helppoa tämä nyt on. Unssihinta 1000 dollaria oli pitkään tärkeä raja, ja kun se meni rikki, kysyntä tuntuu vain lisääntyvän hinnan noustessa. Daily reckoning -sivuston Bill Bonner on äitynyt varoittamaan korjausliikkeestä.Toisaalta sivustolla esitetään myös näkemyksiä, joiden mukaan kulta nousee 8000 dollariin tämän talouskriisin aikana. Että tuskin kannattaa pienistä heilahteluista hermostua, kulta voi näilläkin hinnoilla olla ihan hyvä ostos.

Maailman suurimmat pankit ovat luottoluokituslaitos Standard & Poorsin mukaan erittäin turvattomia, kertoi eilen arvopaperi.fi . Pankeilta puuttuu omaa pääomaa mahdollisten tappioiden kattamiseksi sijoitus- ja kaupankäyntitoiminnasta. Taloustieteilijät, jotka parhaiten pystyivät ennustamaan kriisin tulon ja sen kulun, esimerkiksi Frank Shostak, opettavat, että pankkien pitämiseksi maksukykyisenä tarvitaan jatkuvasti suurempaa elvytystä. Luotonlaajentamisen logiikan mukaan deflatorisen romahduksen välttämiseksi rahaa pitää pumpata pankkijärjestelmään yhä suurempia määriä, kunnes raha viimein menettää kokonaan arvonsa. Jos rahan ei haluta menettävän arvoaan merkittävästi, rahan pumppaaminen eli pankkien tukeminen pitää lopettaa.

Kun tähän kullan ja hopean tarinaan liittyy niin paljon USA:n dollarin tarina, suosittelen tällaista hyvin tehtyä ja ajankohtaista videota aiheesta:

http://www.youtube.com/watch?v=eZA0qNsf4m0

Yhdysvalloissa talous ei ole lähtenyt kasvuun , mutta hintainflaatio alkaa jo olla huomattavaa. Yllä olevalla videolla on anekdootteja esimerkiksi tavallisten elintarvikkeiden hurjasta hintojen noususta.

Tässä yhteydessä voi myös huomauttaa Frank Shostakin artikkelista , jonka lopussa on taulukko Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven taseen ja rahan määrän kasvusta. Shostak huomauttaa, että sekä tase että rahan määrä kasvoivat merkittävästi kesän 2009 loppuun asti, mikä vauhditti varmasti pörssikursseja, mutta viime aikoina rahan määrä on alkanut supistua. Hintainflaatio voi osittaisreservipankkijärjestelmän luonteen vuoksi tulla viiveellä ja jatkua koko ensi vuoden, sitä seuraavankin puolelle. Mutta ilmeisesti lopullista, rahan arvon romahduttavaa hyperinflaatiota ei dollarille vielä uskalla ennustella, vaan sitä ennen voi hyvinkin tulla vielä vuoden 2008 tapainen pankkikriisi ja omaisuusarvojen romahdus.

Kullan hinta on tänään saavuttanut maaliskuun ennätyksen 782 euroa unssilta. Silloin oltiin vielä paniikkitunnelmissa, nyt kyseessä voi olla inflaatioon varautumista, spekulaatiota tai uuteen pankkikriisiin varautumista. Koetamme pohtia tulevaa hintakehitystä kultainfossa lähiaikoina. Kupla ei ole kyseessä , joten välitöntä romahtamista on turha odottaa.

Viime viikkoina kullan hintakehitys on ollut hurjaa. Kohta voidaan jo euroissakin mitattuna tavoitella helmikuun 20. päivän ennätystä 782 euroa / unssi. Tämän johdosta kannattaa kuunnella kultainfossa usein muutenkin kuultua sijoitusneuvojaa Marc Faberia, joka on mennyt väittämään , että alle 1000 taalan unssihintoja ei enää nähdä. Aivan äskettäin hän nimittäin varoitteli , että jos kulta painuu alle tuon rajan, sen hinta voi mennä saman tien 800:aan. Dollari voi tällä hetkellä olla aliarvostettu euroon tai jeniin verrattuna jonkinlaisen Bic Mac -indeksin perusteella, joten 10 % korjaus dollarissa ylös päin ei olisi mahdotonta. Kullan hintaliikkeet tässä talouskriisissä ovat pääasiassa olleet dollarin hintaan käänteisiä, mutta 10 % arvonnousu dollarissa ei enää veisi kullan hintaa alas 1000 taalan. Pitkällä aikavälillä dollarin arvo on Faberin mielestä nolla, mutta nyt hän uskaltaa sanoa, ettei se lyhyelläkään tähtäimellä tule entisen veroiseksi.

Kulta on siis turvasatama, mutta hopeallakin on puolestapuhujansa .

Puolitoista vuotta sitten Kultainfo.com:in markkinakommentissa totesimme, että ”Tämän hetken pudotus voi olla erinomainen sauma uusille sijoittajille astua kehiin.” Kullan hintaa euroissa seurattaessa on merkittävää huomata, että hinnan nousu on tapahtunut asteittain. Noin vuoden ajan kerrallaan on konsolidoiduttu, haettu sopivaa hintahaarukkaa ja sen jälkeen on seurannut raju nousu. Tämän teknisen analyysin perusteella näyttäisi nyt siltä, että kullan hinta on murtumassa rajusti ylöspäin.

Taloussanomissa Jan Hurrilla on artikkeli kultakuumeesta, arvatenkin dollareissa mitatun hintaennätyksen innoittamana. Hänellä on kaksi hyvää syytä ja muutama huono syy ostaa kultaa:

1) Sijoita kultaan, jos uskot kultakuumeen edelleen leviävän ja muiden sijoittajien yhä kasvattavan kultaostojaan.

2) Sijoita kultaan, jos pelkäät talouden tuomiopäivää eli nykyisen rahatalouden ja valuuttajärjestelmän romahdusta.

Jos harkitset kultaan sijoittamista millään muulla perusteella, olet hyvin suurella todennäköisyydellä hakoteillä.

Luultavasti yleisin väärä syy ostaa kultaa on usko kullan tarjoamaan inflaatiosuojaan. Ilmeisesti toiseksi yleisin väärä syy ostaa kultaa on usko kullan paluuseen jonkinlaiseksi maailmanvaluutaksi. 

Taloustieteilijät Gary North ja Jeffrey R. Hummel keskustelevat kahdessa artikkelissa siitä, milloin Yhdysvallat joutuu julistautumaan maksukyvyttömäksi ja rikkomaan velkasitoumuksiaan. Laskelmiensa perusteella kumpikin ovat sitä mieltä, että eläkkeiden ja terveydenhuollon julkiset kustannukset ovat sitä luokkaa, että suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen ja vanhuus maksavat enemmän kuin mitä veroilla voi kerätä. Kysymys on sitten, milloin valtion maksukyvyttömyys on ilmeistä ja kuinka paljon velasta yritetään kuitata painamalla lisää rahaa. Kumpikaan ei usko hyperinflaatioon, joka tuhoisi rahan arvon kokonaan. 

Englantilaisen Telegraphin toimittaja Ambrose Evans-Pritchard puolestaan argumentoi lukuihin vedoten, että Japani olisi ensimmäinen merkittävä talousmahti, jolla maksukyvyttömyys tulee eteen. Japanin julkinen velka on jo yli 200 % bruttokansantuotteesta, ja kun valtion 10 vuoden velkakirjan vuosikorko on toistaiseksi ollut alle 1,5 %. Verrattain normaali 3 tai 4 prosentin nimellinen korko tarkoittaisi jo lähes 10% BKT:sta. Japani on kärsinyt pahasti talouskriisistä, muun muassa verotulot ovat vähentyneet 27 %. Tämän takia on mahdollista, että Japanin maksukyvyttömyys on jo ihan lähitulevaisuudessa iso puheenaihe.

Spengler , ehkä vähän huvittavasta nimimerkistään huolimatta, on saavuttanut arvostusta geopolitiikan kommentoijana. Hän on kirjoittanut kolumnejaan jo kymmenen vuoden ajan hieman epämääräisessä Asia Times -julkaisussa. Alkuvuodesta henkilö nimimerkin takaa paljastettiin: David P. Goldman, uskonnollinen juutalainen pankkiiri, joka aloitti amerikkalaisen First Things -julkaisun toimittajana. Entisenä pankkiirina, nykyisenä täysipäiväisenä poliittisena kommentaattorin hän pystyy aika luontevasti yhdistämään maailmanpolitiikan sijoittamiseen. Hän on kirjoittanut myös kullasta vakuutuksena Yhdysvaltain ja dollarin romahdusta vastaan. Tässä hän esittelee näkemyksiään CNBC:llä.

The Economistin uusimmassa numerossa (22.10) oli Buttonwoodin kolumni , jossa mietittiin kolmen omaisuusluokan tuottojen korrelaatiota ja käyttäytymistä inflaation tai deflaation oloissa. Nämä omaisuusluokat olivat osakkeet, valtion velkakirjat ja kulta. Tällainen kirjoittelu kullasta omaisuusluokkana osakkeiden ja valtion velkakirjojen rinnalla ei olisi ollut kuviteltavissa vielä pari vuotta sitten. Nyt monet heräävät ajatukseen, että säästäjä tarvitsee suojaa myös todella suurilta riskeiltä. Tämän suojan tarjoavat parhaiten jalometallit.