Suomessa ja muualla Euroopassa talouden toimijat mieltävät kullan hinnan yleensä dollareina, mikä sinänsä on epäloogista. Nyt euron käyttäjälle kulta maksaa enemmän kuin koskaan, yli 860 euroa unssilta, mutta en ole nähnyt Kauppalehden tai Arvopaperin verkkopalvelun uutisoivan tätä ennätystä. Viime kesän 650 euron unssihinnasta on siirrytty hyvin suoraviivaisesti nykyiseen yli 800 euron hintatasoon, eli euron heikkeneminen näyttää tasaiselta kehityskululta. Marketwatch raportoi tänään Kreikan velkakirjoista vaadittavan ennätyksellisen suurta tuottoa , eli markkinoilla odotetaan joko inflaatiota tai valtion maksukyvyttömyyttä. Tämä selittäisi myös euroon kohdistuvan epäluottamuksen.
Lueskelin pääsiäisenä uusinta Arvopaperia, ja siinä puhuttiin ennätysmäisestä osinkokeväästä, joka on tulossa Helsingin pörssissä. Ensimmäiseksi selitykseksi yhtiöiden halulle jakaa osinkoja tarjottiin luottamusta tulevaisuuteen. Kim Lindblomia lainaten Arvopaperi sanoi, että osingot määrää yhtiöiden voitto-odotus, ja sen täytyy olla kova, jos yhtiöt haluavat jakaa osinkoja. Mielestäni tässä asiassa on parasta panna jäitä hattuun ja varoa ylioptimismia näin pian finanssikriisin jälkeen. Samassa lehdessä myöhemmin selitykseksi osingoille nimittäin tarjottiin jo sitä, että yhtiöt jakavat kassavaransa omistajille, koska eivät näe edessä päin tuottoisia investointeja. Eli vaikka laina on halvempaa kuin koskaan, sijoitushaluja ei ole, koska näkymät ovat niin huonot ja monilla aloilla on ylikapasiteetta.
Vaikea sanoa, kääntyykö tämä optimismi pian jo paniikiksi. Menihän siinä viimeksikin vuosi, elokuusta 2007 lokakuuhun 2008, kun puhe nousukaudesta kääntyi täydeksi paniikiksi.
Hopeaan ja kultaan sijoittamiseen erikoistuneen hopea.fi:n toimitusjohtaja Risto Pietilä pitää esitelmän 17.4. Helsingissä rahajärjestelmästä ja siitä, miten vuoden 2008 finanssikriisi on vasta saatu lakaistua maton alle. Seminaariin on mahdollisuus osallistua ilmoittautumalla täällä annettujen ohjeiden mukaan.
Yhdysvaltain entinen apulaisvaltionvarainministeri Paul Craig Roberts, joka nykyään on keskittynyt poliittisesti aktiiviseen journalismiin, varoittaa Yhdysvaltain valmistelevan pommi-iskua Iraniin. Varoitus perustuu Iso-Britanniasta saatuihin tietoihin, joiden mukaan USA:n sotilastukikohtaan Intian valtamerellä on laivattu todella järeitä, bunkkereiden tuhoamiseen suunniteltuja pommeja. Jos pommeja käytettäisiin, tarkoituksena olisi Iranin ydinvoimaloiden tai vastaavien tuhoaminen, niin että ydinasemateriaalin valmistaminen vaikeutuisi. Ilmeisesti Yhdysvaltain liittolaiset Lähi-Idässä, Israel ja öljysheikit , painostavat Yhdysvaltoja tekemään jotakin Iranille, jota pitävät pahimpanan vihollisenaan.
Ei sitä paljon selvemmin enää voi sanoa: Marc Faberin mukaan markkinat ovat siirtymässä käytännössä kultakantaan. Sijoittajat ostavat osuuksia kultarahastoista (ETF) ja myös fyysistä kultaa. Dollari ja euro alkavat olla vaikeuksissa valtioiden velkaantumisen takia. Tällöin kulta (ja muut jalometallit) ovat ainoa turvasatama epävakaina aikoina. Kiihtyvän inflaation aikoina kulta on parempi sijoitus kuin osakkeet, ja vuosina 2001-2008 kullan "tuotto" yleisesti ottaen oli parempi kuin osakkeiden ja velkakirjojen, mutta vuodesta 2009 alkaen osakkeet ovat taas tuottaneet kultaa paremmin.Faberin mukaan piensijoittajien ei ole järkevää yrittää koko ajan siirtää säästöjään varallisuusluokasta toiseen, vaan on parempi yrittää tasaisesti kerätä omaa kultavarantoaan. Näin myöskään hintojen vaihtelulla ei ole niin suurta merkitystä.
Muutama viikko sitten ilmoitettiin Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kultamyynneistä avoimille markkinoille, ja tämän uutisen voi sanoa alentaneen kullan hintaa ainakin väliaikaisesti. IMF myi viimeksi kultaa syksyllä noin 200 tonnia suoraan keskuspankeille, josta suurin osa meni Intialle, keskihintaan 1054 dollaria unssilta. Sekä Kiinan että Intian keskuspankkien huhutaan olevan kiinnostunut nyt myytävästä 191 tonnista. Casey Researchin kultaekspertti Jeff Clark on kirjoittanut tästä ja olettaa, että kulta lähtee uuteen nousuun, kun IMF lopulta paljastaa myyneensä kullan ja sijoittajien huomaavan, ettei vaikutus kultamarkkinoihin ollut suuri. Tuo määrä 191 tonnia, on noin 8 % kullan vuosituotannosta eli siinä suhteessa huomattava, mutta kuitenkin vain 0,3 % koko maailman kultavarannoista eli ei vielä maanjäristyksen luokkaa.
Kullan hinta euroissa mitattuna on ollut viime aikoina todella korkealla, luokkaa 830 euroa unssilta. Nyt kulta on halventunut hieman, 810 euroon unssilta. Marketwatchin Mark Hulbert analysoi kullasta kirjoittavien sijoitusneuvojien suosituksia, ja hänen väitteensä on, että silloin kun kullan puolestapuhujat ovat erittäin optimistisia, kulta lähteekin laskuun. Tämä on niin sanotusti kontraarista, eli vastaliikkeisiin perustuvaa sijoittamista. Vastaliikkeen "filosofia" sijoittamisessa perustuu siihen oletukseen, että suurin osa sijoittajista kulkee lauman mukana, ja laumavaisto johtaa markkinoilla enemmänkin harhaan kuin oikeaan. Tärkein tehtävä on sitten tunnistaa tällainen laumakäyttäytyminen ja toimia toisin. Hulbert väittää että tämä hänen menetelmänsä toimii hyvin lyhyen tähtäimen hintaliikkeiden ennustamisessa, ja hänellä on esittää tukea väitteilleen.
Muistutuksena vain, että Marc Faber, josta on kultainfossa kirjoitettu paljon, on todella arvostettu sijoitusneuvoja. Tässä hän on Financial Timesin View from the Markets -haastattelussa:
1. Yhdysvallan valtionvelka ja valtion rahoitusvaikeudet
2. Nykyinen inflaatio yhdistettynä nollakorkoihin ja sen aiheuttamat markkinaheilahtelut ja kuplat
3. Kullan hinta ja Kiinan talouskasvun hidastuminen
4. Vuosi 2010 pääoman säilyttämisen vuotena
Pääoman säilyttämisestä Faber sanoo suoraan, että vaikka hän uskookin olevan mahdollista, että tänä vuonna tai seuraavana tulee korjausliike ja omaisuusarvot laskevat, niin hän ei kuitenkaan uskalla pitää suurta määrää varallisuudestaan käteisenä. Käteinen raha tai valtioiden velkakirjat menettävät välttämättä ennemmin tai myöhemmin suuren osan arvostaan. Jos haluaa säilyttää varallisuutensa, pitää omistaa jotakin konkreettista. Kulta ja jalometallit ovat tässä mielessä käteistä rahaa, säästöjä joilla voi pärjätä vaikka muutoin taloudessa menisi huonosti. Tällä hetkellä tuottopotentiaalia Faberin mielestä on maataloudella. Aasiassa asuvana hän suosittelee aasialaisia plantaaseja, mutta myös lannoitevalmistajien tai maatalouskonetehtaiden osakkeilla voi saada osansa näistä tulevista tuotoista.
Kulta hintaan 1100 dollaria unssilta on vielä halpaa, sanoo tunnettu sijoitusguru Marc Faber. Jos kullan hintaa suhteutetaan esimerkiksi maailman keskuspankkien valuuttareserveihin, se voi olla halvempaa nyt kuin kymmenen vuotta sitten hintaan 300 dollaria unssilta:
"the share of gold in the world’s official reserves has declined from
32.7 per cent in 1989 to a current record low of 10.3 per cent”,
hän sanoo Commodity onlinen haastattelussa. Kiinan 2200 miljardin dollarin keskuspankkireservistä ainoastaan 2 prosenttia on kultaa. Jos tämä osuus nostettaisiin muiden keskuspankkien 10 prosenttiin, Kiinan pitäisi ostaa yli 5000 tonnia kultaa. Kun Intian keskuspankki viime vuonna osti 200 tonnia kultaa kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä, tämä oli jo uutisoitava kauppa. Jos keskuspankit lähtevät toden teolla ostoksille, kullan hinta voi nopeasti moninkertaistua.
Tänään euro heikkeni ja kulta hyppäsi rajusti ylös päin, kun Euroopan unionin uusi presidentti lupaili jonkinlaista tukea velkaiselle Kreikalle. Talousuutisointi oli koko viikon jo pyörinyt Kreikan ja muiden velkaisten euromaiden ympärillä, ja ilmeisesti tämänpäiväinen julkilausuma ei ollut omiaan lisäämään luottamusta. Kullan hinta oli jo laskeutunut muutaman kuukauden takaiselle tasolle , 1050 dollariin unssilta, kun tämä paniikki iski. Euroon kohdistuu ilmeisesti entistä enemmän inflaatio-odotuksia , mutta dollari ei pärjännyt sen paremmin vaan kulta oli tänään turvasatama. Voi olla, että kullan hinta ei enää lähesty tuhatta dollaria.
NATO:n viime vuonna valittu uusi pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on pitänyt merkittävän puheen Münchenin turvallisuuskokouksessa . Puheen aiheena on NATO:n uusi strategia, järjestön olemassaolon peruste, maailmassa joka ei enää muistuta kylmän sodan aikaista. Tätä samaa pohdintaa on tietysti jollakin tapaa käyty koko Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisen ajan, ja NATO:sta on yritetty brändätä kriisinhallintaorganisaatiota ynnä muuta. Nyt tämä keskustelu pitää kuitenkin jollakin tapaa aloittaa taas alusta, eikä syy ole suoranaisesti turvallisuuspoliittinen.